Kryptovaluutta on digitaalinen varallisuuserä, jonka omistus ja siirrot kirjataan lohkoketjuun ilman pankkia tai muuta keskitettyä ylläpitäjää.
Kryptovaluutta on digitaalinen varallisuuserä, jonka omistus ja siirrot kirjataan lohkoketjuun ilman pankkia. Finanssivalvonta käyttää samasta asiasta myös nimiä kryptovara, virtuaalivaluutta ja virtuaalivara. Tunnetuin esimerkki on bitcoin, jonka ensimmäinen määrittely ja toimiva koodi julkaistiin vuonna 2009. Ajatus kryptovaluutasta on vanhempi: sen kuvasi ensimmäisenä Wei Dai vuonna 1998. Finanssivalvonnan mukaan kryptovaroja käytetään pääosin sijoitustarkoitukseen.
Miten kryptovaluutta toimii?
Kryptovaluutta toimii siten, että jokainen siirto allekirjoitetaan omistajan salaisella avaimella ja tallennetaan kaikille näkyvään yhteiseen kirjanpitoon. Bitcoinin tapauksessa tapahtuma etenee neljässä vaiheessa:
- Lompakkosovelluksessa annetaan vastaanottajan osoite ja summa.
- Siirto allekirjoitetaan lähettäjän osoitteeseen sidotuilla avaimilla, joten vain omistaja voi käyttää kolikot.
- Siirto lähetetään verkkoon.
- Se vahvistuu, kun louhija liittää sen lohkoon, ja jokainen uusi lohko lisää vahvistuksia.
Lohkoketju on kaikille avoin, aikajärjestyksessä etenevä tapahtumalista, joka estää saman kolikon käyttämisen kahdesti. Siksi pankkia ei tarvita ylläpitämään saldoja. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että siirtoja ei voi peruuttaa: jos lähetät kolikot väärään osoitteeseen, kukaan ei voi palauttaa niitä. Jo vahvistetun siirron muuttaminen vaatisi sen lohkon ja kaikkien sitä seuraavien lohkojen työn tekemistä uudelleen.
Kuka kryptoa valvoo?
Kryptovaluuttaa ei valvo yksi taho, ja esimerkiksi bitcoinilla ei ole nimettyä liikkeeseenlaskijaa eikä sen arvoa taata millään tavalla. Finanssivalvonnan mukaan sääntely kohdistuu palveluntarjoajiin: kryptovarapalveluja Suomessa tarjoavan yrityksen on saatava MiCA-asetuksen mukainen toimilupa. Voit tarkistaa yrityksen Finanssivalvonnan valvottavien luettelosta, ja lisää säännöistä kerrotaan MiCA-asetusta käsittelevällä sivulla.
Finanssivalvonta kuvaa kryptovarojen riskit näin: äärimmäinen hintavaihtelu, aggressiivinen tuottokeskeinen markkinointi, tietoturvariskit kuten hakkerointi ja säilytyksen heikkoudet, huijaukset sekä markkinoiden manipulointi. Valvonta ei tarkoita turvaverkkoa. Sijoittajien korvausrahasto ei kata kryptosijoituksia, eikä asiakas välttämättä ole suojattu, jos palveluntarjoaja menee konkurssiin. MiCA ei myöskään suojaa palveluista, jotka on hankittu EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta.
Mitä erilaisia kryptoja on?
Kryptot voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään sen mukaan, mihin niiden arvo perustuu:
- Maksuun ja arvon säilyttämiseen tarkoitetut, kuten bitcoin, jolla ei ole liikkeeseenlaskijaa.
- Ohjelmoitavat ketjut, joiden päällä toimivat älysopimukset eli lohkoketjuun tallennetut ohjelmat, jotka suorittavat toimintoja ehtojen täyttyessä.
- Stablecoinit, joiden arvo pyritään sitomaan esimerkiksi euroon tai dollariin.
Jaottelu on yksinkertaistus, ja yksittäinen kolikko voi kuulua useampaan ryhmään. Tavallisen lukijan kannalta tärkeintä on selvittää, mihin kolikon arvo perustuu, sillä Finanssivalvonnan mukaan esimerkiksi bitcoinilla ei ole liikkeeseenlaskijaa eikä sen arvoa taata millään tavalla.
Onko krypto laillista Suomessa?
Palveluntarjoajien toiminta on säänneltyä, ja kryptovarojen käyttö on verotuksessa realisoiva tapahtuma. Verohallinnon ohjeen mukaan myynti euroiksi, vaihto toiseen kryptovaraan ja tavaroiden maksaminen kryptolla synnyttävät luovutusvoiton tai -tappion, kun taas osto euroilla ei sitä vielä tee. Louhinta on ansiotuloa ja steikkaus pääomatuloa. Yksityiskohdat ovat kryptoverotuksen oppaassa.
Jos harkitset ensimmäistä ostoa, seuraava askel on kryptovaluutan ostaminen tarkistetun palvelun kautta. Jos aiot säilyttää kolikoita itse, muista, että avainten hallinta on silloin yksin omistajan vastuulla ja kadonneita avaimia ei välttämättä saa koskaan takaisin. Jos taas annat avaimet palveluntarjoajalle, sillä on Finanssivalvonnan mukaan vähintään rajoitettu vastuu säilytyksestä, ja vastuurajoitukset löytyvät sen ehdoista.
Päätössääntö on yksinkertainen: jos et ymmärrä, kuka palvelua pyörittää ja kuka valvoo sitä, älä siirrä rahaa. Äärimmäinen hintavaihtelu, huijaukset ja tietoturvauhat ovat Finanssivalvonnan mukaan kryptoon liittyviä pysyviä riskejä.
Usein kysyttyä
Onko kryptovaluutta sama asia kuin raha?
Ei. Verohallinto pitää kryptovaroja omaisuutena eikä virallisena valuuttana, ja ne ovat verotuksessa omaisuutta, jonka luovutuksesta syntyy voitto tai tappio.
Voiko kryptovaluutan arvon menettää kokonaan?
Voi. Finanssivalvonta varoittaa äärimmäisestä hintavaihtelusta, eikä kryptosijoituksia kata sijoittajien korvausrahasto, joten menetystä ei korvata.