STABL
BTC/EUR – –
Valikko
Perusteet

Kryptovaluutan louhinta: miten se toimii ja kannattaako se

Kryptovaluutan louhinta selitettynä: miten proof of work toimii, mistä kulut koostuvat, kannattaako bitcoinin louhinta kotona ja miten louhinta verotetaan.

Bitcoinin louhintaan tarkoitettuja ASIC-laitteita pöydällä

Louhinta on laskentatyötä, jolla bitcoin-verkon siirrot vahvistetaan ja verkko pidetään turvallisena. Louhija saa työstä lohkopalkkion eli uusia bitcoineja sekä siirtomaksut. Kotona louhimisen kannattavuus riippuu käytännössä kolmesta kuluerästä: sähköstä, laitteesta ja vaikeustasosta. Louhijan tulo on lohkopalkkio ja siirtomaksut, mutta se tulee vain, jos oma lohko hyväksytään ketjuun. Siksi tulo on aina epävarmaa, kun taas sähkölasku on varma kulu.

Miten louhinta toimii?

Louhinta toimii proof of work -periaatteella: louhija kokeilee lohkon otsikkoon yhä uusia arvoja, kunnes otsikon tiiviste on enintään asetetun tavoitearvon suuruinen. Tiivisteet näyttävät satunnaisilta, joten ratkaisua ei voi laskea suoraan vaan sitä on haettava yrityksen ja erehdyksen kautta. Otsikossa on tätä varten oma nonce-kenttä, jota louhija muuttaa kokeilujen välillä.

Laskentaan käytetään vain lohkon 80-tavuista otsikkoa, joten siirtojen määrä lohkossa ei hidasta itse laskentaa. Tuloksena syntyy lohko, joka liitetään lohkoketjuun noin kymmenen minuutin välein. Jotta tahti pysyisi, vaikeustaso säädetään joka 2 016. lohkon jälkeen. Ihannetahti on kaksi viikkoa, ja jos lohkoja syntyi nopeammin, vaikeus kasvaa, ja jos hitaammin, se laskee.

Vaikeustason säätö on rajattu: kehittäjädokumentaation mukaan se voi nousta kerralla enintään 300 prosenttia ja laskea enintään 75 prosenttia. Vaikeus suojaa myös historiaa. Jotta jo kirjatun siirron voisi kirjoittaa uusiksi, pitäisi tehdä uudelleen kaikki sen jälkeen verkossa tehty työ, ja onnistuminen vaatii yleensä enemmistön verkon laskentatehosta.

Mistä louhijan tulot tulevat?

Voitettu lohko tuottaa palkkion, joka koostuu lohkopalkkiosta ja siirtomaksuista, ja se maksetaan louhijalle erityisellä coinbase-siirrolla. Tällaista palkkiota ei voi käyttää ennen kuin vähintään 100 lohkoa on lisätty sen jälkeen. Lohkopalkkio puolittuu joka 210 000. lohkon jälkeen, eli noin neljän vuoden välein, ja se oli alussa 50 bitcoinia. Kun bitcoinien 21 miljoonan kappaleen katto täyttyy, louhijoiden odotetaan saavan tulonsa pääosin siirtomaksuista. Siirtomaksun maksaa siirron lähettäjä, ja maksu menee lohkon louhijalle. Bitcoinista kerrotaan lisää bitcoin-oppaassa.

Kannattaako bitcoinin louhinta kotona?

Kannattavuus selviää vain omilla luvuilla, ja kulut on laskettava ennen laitteen ostoa. Kustannukset muodostuvat kolmesta erästä, ja jokaisen voi laskea etukäteen:

  • Sähkö: kulutus kertoo, paljonko kilowattitunteja laite käyttää. Esimerkki (kuvitteellinen laite): jos laite ottaa 3 000 wattia eli 3 kilowattia ja käy 24 tuntia, se kuluttaa 72 kilowattituntia vuorokaudessa. Kerro luku omalla sähkönhinnallasi, niin saat päiväkulun, ja kerro se vielä kuukauden päivillä, niin näet kuukausikulun.
  • Laite: laitteen ostohinta ja sen laskentateho suhteessa verkkoon. Laitteen tuotto laskee, jos verkon vaikeustaso nousee.
  • Vaikeustaso: se muuttuu säännöllisesti, joten laitteen tuotto ei pysy samana.

Päätössääntö: jos sähkökulu ja laitteen poistot yhdessä ylittävät saamasi palkkion arvon, louhinta on tappiollista. Palkkion arvo taas vaihtelee kryptovaluutan kurssin mukana.

Paljonko louhinta kuluttaa sähköä?

Kulutus riippuu laitteesta, ja valmistaja ilmoittaa sen watteina. Sähkön hinta riippuu sopimuksestasi, joten sama laite voi olla kannattava toisella ja tappiollinen toisella. Laske kulutus aina oman laitteesi tiedoilla ja oman sähkösopimuksesi hinnalla.

Onko louhinta verotettavaa?

Louhinta on verotettavaa. Verohallinnon ohjeen mukaan proof of work -louhinnan palkkio on ansiotuloa, joka verotetaan saamishetken käypään arvoon, ja sama arvo on louhitun kryptovaran hankintameno. Louhintatulot ilmoitetaan muina ansiotuloina ja louhintakulut ansiotulon hankkimisesta aiheutuneina menoina. Verovuonna saatu palkkio on kyseisen vuoden tuloa, ja sen euroarvo lasketaan sen hetken kurssilla, kun palkkio tulee omaan hallintaasi. Steikkaus eli proof of stake -verkon palkkio on Verohallinnon mukaan pääomatuloa, kun taas proof of work -louhinta on ansiotuloa. Tapahtumista on säilytettävä muistiinpanot ja tositteet kuusi vuotta.

Kun myöhemmin myyt louhitun kolikon, syntyy erillinen luovutus: voitto on veronalaista tuloa ja tappio on yleensä vähennyskelpoinen. Yksityiskohtaiset säännöt, kuten hankintameno-olettama ja FIFO-laskenta, on selitetty kryptoverotuksen oppaassa. Sähkön ja laitteiden vähennettävyys kannattaa tarkistaa Verohallinnon ohjeesta, koska se riippuu louhinnan luonteesta.

Louhinta ja steikkaus: mikä ero?

Louhinta ja steikkaus ovat kaksi eri tapaa ylläpitää lohkoketjua. Proof of work -louhinnassa verkon turvaa laskentateho, ja palkkion saa laskentatyöstä. Proof of stake -verkoissa palkkion saa kryptovarojen lukitsemisesta verkkoon, ja sitä kutsutaan steikkaukseksi. Verohallinto verottaa ne eri tavoin: louhinta on ansiotuloa ja steikkaus pääomatuloa.

IF–THEN-ohje valintaan:

  • Jos mietit bitcoinin louhintaa, laske ensin sähkö- ja laitekulut omilla luvuillasi.
  • Jos haluat vain omistaa bitcoinia, louhinta ei ole välttämätön tie, vaan ostaminen on erillinen toimi.
  • Jos louhit jo, pidä kirjaa jokaisesta palkkiosta ja sen käyvästä arvosta saamishetkellä.

Mitä louhinnan ymmärtäminen auttaa?

Louhinnan ymmärtäminen selittää, miksi bitcoinin siirrot ovat vaikeasti muutettavissa ja miksi uusia bitcoineja syntyy ennustettavasti, vaikka et louhisi itse. Ostaminen on kuitenkin eri asia kuin louhiminen, ja ostamisen vaiheet kerrotaan ostamisen oppaassa.

Usein kysyttyä

Onko louhinta verotettavaa?

On. Verohallinnon mukaan proof of work -louhinnan palkkio on ansiotuloa, joka verotetaan saamishetken käyvän arvon mukaan.

Kannattaako bitcoinin louhinta kotona?

Se riippuu sähkön hinnasta, laitteen kulutuksesta ja verkon vaikeustasosta. Kaikki kolme muuttuvat, joten laske ennen laitteen ostoa omat kulusi.

Valokuva: Mining bitcoins (9305154893), Mirko Tobias Schäfer, CC BY 2.0, Wikimedia Commons.